Muuttaisitko maalle, sitä on moni miettinyt
Pitkään on puhuttu, miten maaseutu hiljenee, talot eivät käy kaupaksi ja kaikki haluavat kaupunkiin asumaan. Mutta onko asia sittenkään niin yksinkertainen? Muuttaisitko sinä maalle tai onko se edes koskaan juolahtanut mieleesi? Tänä keväänä on maallemuutosta puhuttu ja kirjoitettu enemmän kuin aikoihin yhtenä asumisvaihtoehtona. Eikä se tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä maanviljelijöiksi tai eläintenhoitajiksi. Moni on kokeillut etätöitä kesämökiltä käsin ja huomannut, että sehän sujuu ihan mukavasti. Mutta sitten kun on kylmää ja pimeää, sataa vettä tai tiet ovat tukossa lumesta, niin miltä silloin tuntuu? Ehkä ei enää niin mukavalta.
Asiaa on hyvä pohdiskella monelta kantilta
- Pääsenkö joka aamu lähtemään töihin tai onko etätyömahdollisuus?
- Miten lapset pääsevät kouluun?
- Ovatko kaupat ja muut palvelut kaukana?
- Jaksavatko murkkuikäiset asua maalla?
- Onko lapsilla paljon harrastuksia, mihin heitä pitää mahdollisesti kuskata?
- Onko tontille vievä tie tarpeeksi hyvä talviasumista varten?
- Kuka auraa tien aamuvarhaisella?
- Toimivatko kaivot ja putkistot paukkupakkasilla?
- Onko pihalla tarpeeksi valaistusta?
- Onko omaa autoa tai usein tarvitaan kaksikin, jotta perheen arki sujuu?
- Muuttaisinko pikkupaikkakunnan taajamaan vai haja-asutusalueelle?
Siinä muutama ajatus pohdittaviksi ja toki jokaisella on se oma elämäntilanne, minkä mukaan ratkaisu pitää tehdä.
Omat kokemukset
Alunperin olen isosta kaupungista ja lapsuuden ja nuoruuden olen asunut kerrostalossa, joten olen aina tuntenut itseni varsin kaupunkilaiseksi. Aikuisiällä olen asunut kerrostaloissa, rivitaloissa ja omakotitaloissa, mutta muuttaminen maalle kyti kuitenkin pitkään mielessä ja alkoi kiehtoa yhä enemmän. Kaipasin väljempään ympäristöön, missä olisin lähempänä luontoa ja enemmän osa sitä. Kaipasin isoa pihaa, jossa koirat tai silloin vain yksi koira saisi juosta vapaana, haaveilin omenapuista ja kasvimaasta, kesäisistä aamuista, jolloin voisi vaikka yöpuvussa käydä ihailemassa auringonnousua ja kasteista ruohikkoa, omasta rauhasta ja hiljaisuudesta.
Paikan piti kuitenkin olla sellainen, mistä pystyy kohtuullisen helposti käymään töissä päivittäin, koska etätyöt omassa ammatissa eivät olleet mahdollisia. Lapset olivat siinä vaiheessa jo maailmalla, joten kouluista ja harrastuksista ei tarvinnut huolehtia.
Pitkän etsinnän jälkeen paikka löytyi
Kahdeksan vuotta sitten se paikka löytyi ja ostimme kesämökkipaikan merenrannalta tietämättä silloin, saisimmeko edes rakennuslupaa vakituista asumista varten. Taloja oli monta, mutta ei yhtään asumiskelpoista, joten yksi huonokuntoinen talo purettiin ja tilalle nousi ihan uusi talo. Lupa-asiat siis onneksi onnistuivat. Omat haasteensa oli rakentamisessa, kun kunnallistekniikkaa ei ole lähimaillakaan ja tietä piti aika lailla parannella, jotta isotkin autot pääsivät perille. Maansiirtotöitä oli melkoisesti ja ensimmäinen kuorma-auto juuttui heti ruohikkoon ja tarvittiin hinausauto sitä irrottamaan. Talo kuitenkin nousi ripeästi valmiiksi ja kesällä oli helppo muuttaa.
Miten elämä on sujunut
- Lähelle luontoa olemme päässeet paremmin kuin osasimme toivoa. Päivittäin saamme seurata lintujen touhuja ja paljon on tullut uusia lintututtavuuksia. Myös lintujen äänet ovat tulleet tutuiksi.
- Vuodenaikojen vaihtelu on paljon selkeämpää (tosin ei viime talvena).
- Koirat nauttivat omasta pihasta ja uimarannasta. Toinen näin kesäaikaan viettää suurimman osan päivästä ulkona terassilla. Meidän oma vahtikoira 🙂
- Isolla pihalla saa ihan omassa rauhassa puuhastella, mitä mieleen juolahtaa. Tulee todella vietettyä paljon aikaa ulkona.
- Metsä on lähellä ja siellä koirien kanssa lenkkeillään joka päivä. Metsä on tärkeä!
- Muitakin eläimiä, kuten pupuja, kettuja ja peuroja tapaamme lähes päivittäin.
- Tärkeintä on kuitenkin rauhoittava ympäristö. Kaupungin hälinässä tai tapahtumissa on kiva käväistä, mutta aina on ihana tulla takaisin kotiin.
Haasteitakin on
- Kun on pimeää, niin on todella pimeää. Pihavalot ja otsalamput ovat kovassa käytössä.
- Kun syksy, talvi ja kevät ovat yhtä vesisadetta, niin kuraa on riittämiin ja kumisaappaille on käyttöä. Ehkä sitten ensi talvena on toivottavasti kunnon talvi.
- Parina vuonna merivesi on noussut niin paljon, että peltotiemme on veden alla, joten silloin on parasta pysyä kotona, onneksi näitä päiviä on ollut vain muutama. Oma talo ja tontti on sen verran korkealla, että niitä ei vesi uhkaa.
- Lähin kauppa on 8 km:n päässä eli pitää ennakoida ostoksia ja paikkakunnan keskustaan on 12km.
- Lähin bussipysäkki on 2,5km:n päässä, joten oma auto on pakollinen varustus.
- Isolla tontilla pihatöitä riittää, mutta niitä tehdään jaksamisen mukaan. Taistelu rikkaruohoja vastaan on kuitenkin tuomittu hävittäväksi.
Jos tämän kaiken olisin tiennyt etukäteen, niin olisinko silti muuttanut tänne maalle?
No kyllä ehdottomasti olisin, täällä on nyt rakas koti, missä asutaan niin kauan kuin terveyttä ja jaksamista riittää.
Muuttaisitko sinä maalle asumaan vai asutko jo maalla?
