Taidepäiväkirjan lumoissa
Mikä on taidepäiväkirja?
Kun muutama vuosi sitten tein ensimmäistä taidepäiväkirjaani, en edes tiennyt, että sitä voisi nimittää taidepäiväkirjaksi. Se oli vain jokin luonnoskirja, jonka olin joskus ostanut johonkin tarpeeseen ja joka oli jäänyt käyttämättä. Piirtelin, maalasin ja skräppäsin siihen ihan mitä mieleen sattui tulemaan ja samalla pääsin irrottautumaan sen hetken vaikeista ajatuksista.
Aika pian kuitenkin tuo sana taidepäiväkirja alkoi tulla vastaan yhä enemmän ja aihe alkoi kiinnostaa lisää. Kiitos Instagramin, joka suositteli kiivaaseen tahtiin minulle uusia taiteeseen liittyviä tilejä ja julkaisuja.
Millainen se taidepäiväkirja sitten oikein on?
Sitä voisi kutsua vaikka visuaaliseksi päiväkirjaksi ja joka tapauksessa se on aina tekijänsä näköinen.
Taidepäiväkirjan pohjaksi voit ottaa vihon, luonnoskirjan, vanhan kirjan tai vaikka nipun papereita tai sitoa oman kirjan.
Siihen voit piirtää, maalata, skräpätä, tehdä kollaaseja tai vaikka kirjoa tai ommella kankaista taidetta. Lisäksi voit kirjoittaa ajatuksiasi, liimailla lehdistä leikattuja sanoja ja lauseita tai oikeastaan ihan mitä vaan mieleen juolahtaa. mitään rajoituksia ei ole.
Voit vaikka joka päivä luoda jotain nopeaa tai käyttää enemmänkin aikaa sivuihin. Ihan juuri sitä, mikä itsestä hyvältä tuntuu.
Muista kuitenkin
- Tee päiväkirjaa ihan itsellesi. Ei mitään väliä, mitä joku muu ajattelee.
- Pidä päiväkirjaasi jossain esillä, jotta sinun on siihen helppo tarttua.
- Aina ei ole paljoa aikaa, mutta käytä lyhyemmätkin hetket ja tee jotain nopeaa.
- Älä aseta itsellesi mitään vaatimuksia, vaan anna mennä ja ajatuksen viedä.
- Unohda itsekriittisyys, varmasti osaat, äläkä vertaile muihin.
- Voit tehdä kaunista tai rumaa tai jotain siltä väliltä ihan oman fiiliksesi mukaan.
- Taidepäiväkirjan tekeminen ei ole välineurheilua. Vähemmilläkin välineillä pärjää.
- Jos mielesi tekee julkaista sivujasi, niin julkaise. Ei niiden tarvitse olla täydellisiä.
- Jos taas julkaiseminen ei tunnu hyvältä, niin älä julkaise.
- Pääasia on että luovuutesi kukkii.
Oma polku
Olen itse käynyt nuo kaikki ajatukset läpi moneen kertaan. Minähän en osaa piirtää enkä maalata. Ei ole mun juttu ollenkaan. Sen jo päätin aikanaan lukion viimeisellä luokalla, kun heitin jokaisen kuvaamataidontunnilla tekemäni työn tunnin lopuksi roskikseen. Tässä uskossa olin kymmeniä vuosia.
Voiko olla enempää väärässä.
Sitten oikeastaan ihan yhtäkkiä tunsin valtavaa tarvetta luoda jotain paperille. Tuo tarve suorastaan räjähti ilmoille. Vieläkin ihmettelen, mistä se yhtäkkiä tuli. Mutta kiitos siitä.
En edelleenkään mielestäni osaa piirtää, mutta olen etsinyt omaa tapaa tehdä taidetta. Siinä on suurena apuna ollut mm. ranskalainen taiteilija Laly Mille . Lalyn sivuilta ja Instasta löytyy valtavasti opittavaa ja Laly on hyvin innostava ja kannustava jokaiselle oman elämänsä taiteilijalle.
Onko taidepäiväkirja jo sinulle tuttu tai alkoiko se kiinnostaa?
Jatkossa kirjoittelen tänne lisää aiheesta.
t. Terhipäivikki
Blogin oikeassa laidassa on kohta, josta voit halutessasi tilata ilmoituksen omaan sähköpostiisi, kun blogiin tulee uusi postaus.
Voit seurata minua myös Instagramissa tästä tai klikkaa blogin oikeasta ylälaidasta.
