Ostaisinko matkailuauton?
Minustako karavaanari? No ei tulisi mieleenikään, ei ole koskaan kiinnostanut moinen. Vai ostaisinko sittenkin matkailuauton? Ei hullumpi ajatus. Tuumasta toimeen ja siinä se nyt on.
Mistä kaikki alkoi?
Viime kesänä ihan sattumalta eksyin blogiin -Koti on siellä, missä tuulee- ja aloin ihmetellä, mikä on retkiauto ja miten se eroaa matkailuautosta. Aikani lueskeltuani syttyi päässä selkeä lamppu: tuohan voisi olla kivaa. Voisi kulkea mihin huvittaa ja pysähtyä mihin huvittaa ilman kiirettä ja ilman suurta etukäteisvarailua yöpymisistä. Voisi syödä, kun on nälkä ja nukkua, kun väsyttää. Päästäisiin reissuun ja koirat voisivat olla mukana. Reissut ovat jääneet kovin vähiin, kun aina pitäisi löytää koirille hoitopaikka. Ei ihan helppoa saada kahta koiraa mihinkään.
Mutta tämähän voisi olla ratkaisu. Puhuin puolisollekin, joka ei ainakaan heti tyrmännyt ideaa, mutta asia jäi kuitenkin hautumaan ja vähän unohtuikin.
Parin kuukauden päästä puoliso mainitsi, että hänen yksi kaverinsa harkitsi matkailuauton ostoa ja asia taas pulpahti pinnalle. Siitä se sitten lähti nopeasti etenemään ja mitäs sitä liikaa miettimään.
Ostaisinko matkailuauton? Vastaus oli kyllä ja viikon kuluttua olimme tehneet kaupat matkailuautosta. Aluksi olin ehdottomasti retkiauton kannalla, mutta nähtyäni tämän auton, mieli muuttui. Halusimme melko pienen auton, koska se tulisi myös jokapäiväiseen käyttöön ympäri vuoden. Tässä mallissa (Carado T135) pohjaratkaisu oli paras näkemäni ja materiaalitkin olivat mieluisia.
Ja joo, se kaveri ei sitten ole päässyt harkintaa pidemmälle ainakaan toistaiseksi.
Odotusta ja odotusta!
Koska päädyimme uuteen autoon, niin alkoi kuukausien odotus. Aika moni muukin on innostunut matkailuautoilusta ja autot menevät kaupaksi kovaa vauhtia. Helmi-maaliskuun taitteessa auton piti tulla ja odottelin jo hiihtoretkiä kevätauringossa, mutta lumet sulivat ja vihdoin huhtikuun puolivälissä se sitten saapui. Onneksi ei sentään tarvinnut syksyyn saakka odotella, vaikka sekin pelko alkoi hiipiä mieleen.
Miksi juuri Carado T 135?
- Ensiksikin auton koko on merkittävä. Jokapäiväisessä käytössä tämän kokoisella autolla pystyy vielä liikkumaan melko ketterästi (paino sanalla melko). Meillä kaksi autoa on välttämättömyys, koska asumme kaukana kaikista palveluista, mutta kolmen auton ylläpito olisi ollut jo turhan kallista. Ja koska autoa käytetään ympäri vuoden, sen piti mahtua autokatokseemme. Tämä mahtuu ihan nipin napin. Yhtään ei jää ylimääräistä tilaa.
- Haluamme olla mahdollisimman omavaraisia reissatessa ja kulkea omia polkujamme. Mikäs sen parempaa, kun on oma keittiö ja oma jääkaappi, oma vessa ja oma sänky, ja pysähtyä voi missä vaan ja milloin vaan. Mieluiten yövymmekin puskaparkeissa. Ruuhkaiset caravanalueet eivät houkuttele.
- Aurinkopaneelit katolla varaavat sähköä valo- ja lataustarpeisiin ja jääkaappi ja lämmitys toimivat kaasulla. Kaasupulloja on kaksi, joten kaasu ei koskaan pääse kokonaan loppumaan. Toki sähköliitäntäkin löytyy ja voi ainakin talvella olla joskus tarpeen. Polkupyörät kulkevat mukana takatelineessä.
- Tässä mallissa miellytti erityisesti layoutin avaruus. Makuutilaa ei ole eristetty omaksi tilaksi, vaan kaikki tila on yhtenäistä ja vaikuttaa siksi avarammalta.
Missä koirat oleilevat ja nukkuvat?
Jos koirilta kysyttäisiin, niin asia olisi ihan selvä, tietenkin tuolla parisängyssä.
Naurattaa vieläkin se ensimmäinen yö, kun tuo nuorempi koirista kuikuili vähän väliä sänkymme suuntaan ja katse kertoi, mitä ajatteli: “Oletteko ihan tosissanne, että en pääse sinne parisänkyyn nukkumaan?”
Sänky on kuitenkin melko kapea, joten sinne eivät koirat mahdu (onneksi), joten piti kehitellä heille oma peti.
Myös ajon aikana koirat pitää olla kytkettyinä. Siihen piti sitten uhrata meidän ruokapöytämme, jonka saa laskettua penkkien tasolle. Tein tasolle patjan ja päällystin vielä koko komeuden. Siinä saavat loikoilla ajon aikana ja muulloinkin, koska lattiatilaa on niukalti.
Koirilla on ajon aikana Allsafe-turvavaljaat ja ne on kytketty turvavyökiinnikkeisiin, joten turvallisuuskin on taattu. Nuo valjaat on tarkoitettu nimenomaan autovaljaiksi ja ne on testattu, että kestävät tositilanteessa. Totuttelua on tämä reissaaminen ollut koirillekin ja molemmat ovat jännittäneet ajon aikana aika lailla, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.
Vähitellen on autoa varusteltu ja muutama reissukin on tehty ja kerta kerralta alamme saada rutiineja tähän reissumuotoon, mutta niistä pian lisää.
Ihanaa loppukesää, nautitaan vielä lämpimistä päivistä!
Blogin oikeassa laidassa on kohta, josta voit halutessasi tilata ilmoituksen omaan sähköpostiisi, kun blogiin tulee uusi postaus.
Voit seurata minua myös Instagramissa ja Facebookissa tästä tai klikkaa blogin oikeasta ylälaidasta.
